Merkityksellinen, haastava ja hauska matematiikka
Oppilaan negatiivinen asenne matematiikkaa kohtaan näyttää muodostuvan jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Onko syy oppisisällöissä? Matematiikkahan lienee peruskoulumme vähiten uudistunut oppiaine. Meiltä löytyvät ratkaisun avaimet siihen, että nuoret jatkossa kokisivat matematiikan itselleen merkitykselliseksi ja jopa hauskaksi?
Stereotypiat ja asenteet matematiikan opetuksen pahimmat viholliset
Oletko koskaan tavannut henkilöä, joka häpeämättä kertoo, ettei osaa lukea tai kirjoittaa? Outo kysymys, eikö totta? Olet kuitenkin saattanut tavata henkilön, joka paljastaa, ettei osaa matematiikkaa, koska hänen äitinsäkään ei sitä aikanaan oppinut! Perheenjäsenet voivat olla merkittäviä asenteen muokkaajia. Samoin on opettajien laita, kuten Jo Boaler (2015) kirjoittaa. Oppilaan itsensä muodostamalla näkemyksellä omista kyvyistä näyttää olevan suurempi merkitys, kuin aiemmin on ajateltu.
Perheen, ystävien ja median rooli on tärkeä siinä, miten lapsi kokee matematiikan opiskelun. Jos lähipiirin suhtautuminen matematiikkaan on kielteinen, saattaa lapsi kokea matematiikan tylsäksi, merkityksettömäksi tai jopa pelottavaksi. Kun opettaja kohtaa uuden oppilaan, kohtaa hän kenties samalla joukon perittyjä ennakkoluuloja ja negatiivia asenteita.
Matematiikan oppitunnin rakenne – onko sen oltava aina sama?
Millainen on tyypillisen matematiikan oppitunnin rakenne? Käytetäänkö erilaisia opetusmetodeja? Otetaanko erilaiset oppimistyylit huomioon? Onko matematiikan oppituntien rakenne samankaltainen eri maissa?
Millaisena tämän päivän aikuiset muistavat koulumatematiikan? Luultavasti mieleen palaa, kuinka istuttiin yksin pulpetissa rivimuodostelmassa opettajan ratkaistessa tehtävää luokan edessä. Malliratkaisun jälkeen kukin oppilas ratkaisi vastaavanlaisia tehtäviä – yhä uudelleen ja uudelleen. Aikuiset eivät muista, että matematiikka olisi liitetty arkipäivän elämään vaan että se oli lausekkeiden sieventämistä ja yhtälöiden ratkaisemista. Oli luonnollista, että motivaatio matematiikan opiskeluun laski.
Matematiikan opetus on ikävä kyllä vieläkin liiaksi edellisen mukaista, samoin myös monissa muissakin maissa! Vierailessani oppitunneilla ne ovat sisältäneet mm. läsnäolijoiden kirjausta, kasvatuksellista keskustelua, kotitehtävien tarkastamista ja antoa. Matematiikan opetus perustuu opettajajohtoiseen opetuskeskusteluun - tosin taitava opettaja vie oppilaita ajattelussa eteenpäin juuri hyvän keskustelun avulla. Opettaja kiertää luokassa ja auttaa oppilaita. Hän eriyttää opetusta antamalla erilaisia tehtäviä. Tämä ei vain tämän päivän nuorille riitä – emme mekään suostu tekemään työtämme vanhoin menetelmin ja välinein.
Opettajan matematiikasta oppilaskeskeiseen matematiikan opiskeluun
Irrallisten soveltavien tehtävien sijasta tarvitaan ilmiöpohjaista oppimista, käytän myös nimitystä teemat, joissa yhtä aihealuetta käsitellään laajemmin. Teemat voivat olla arjesta tuttuja aiheita kuten terves, kauppa, ympäristönsuojelu, ilmasto ja koti. Tekemällä oppimisessa rakennetaan esim matemaattisia malleja, joiden avulla voidaan ymmärtää ja ratkaista ongelmia. Sosiaalista oppimista tapahtuu parhaimmillaan toiminnallisissa matematiikan tehtävissä. Tytöt haluavat ratkaista matemaattisia tehtäviä yhdessä, keskustelemalla, väittelemällä ja testaamalla saamiaan tuloksia. Pojat voivat tehtävänannosta, jos saavat liikkua ratkaisuja etsiessään.
Opetuksemme painotus lienee pitkään ollut liiaksi mekaanisissa laskutehtävissä ja niistä suoriutumisessa. Yksittäisten mekaanisiten tehtävävien harjoittelu on tärkeää, mutta jos opetuksen pääpaino on niissä, on opetus liian kaukana oppilaiden maailmasta ja mielenkiinnon kohteista (Pehkonen et al 2007). Opetuksen on liityttävä myös maailmaan, jossa oppilas elää.
OECD:n raportti (Chowdhry, 2015) osoittaa, että pelkkä ITC:n hyödyntäminen opetuksessa ei tuo tuntuvaa parannusta lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden osaamiseen. Raportti perustuu 31 ITC:n sijoittaneen maan testituloksiin. Koulut tarvitsevatkin korkealaatuista sähköistä oppimismateriaalia. OEDC:n tulos saattaa kieliä siitä, että markkinat tarjoavat samaa sisältöä kuin oppikirjat. Puhutaan henkilökohtaisen oppimateriaalin tarpeesta, mutta tarjolla oleva materiaali on mekaanisten tehtävien ratkaisemista eri tasoilla.
Suomen uudet opetussuunnitelmat antavat mahdollisuuden monipuolisiin opetusmenetelmiin. Menetelmät vaativat myös uusia sisältöjä. Meille on siis annettu avaimet, joiden avulla saamme tytöt ja pojat innostumaan matematiikasta. Me opettajat olemme avaintekijöitä matematiikan opetuksen muutoksessa.
Maarit Rossi
CEO Paths to Math
“Me opettajat olemme avaintekijöitä matematiikan opetuksen muutoksessa.”